Antti Kivelä

Asiaa keskeltä ja edestä

Kuopio

Kiitos, kuopiolaiset

Keskusta säilytti suurimman puolueen aseman Kuopiossa varsin selvällä, yli 1200 äänen erolla lähimpään kilpailijaan. Myös valtuuston paikkaluku säilyi saman, jatkossakin meillä on 14 valtuutettua 59:stä. Kiitos tuloksesta kuuluu teille, Keskustaan luottaneille kuopiolaisille, ja kaikille 88:lle ehdokkaallemme. Yhdessä ja yhteistyössä tehtiin tämä voitto, niin kuin on koko kuluneen valtuustokauden aikana tehty Kuopion menestystä Keskustan johdolla muutenkin.

Tulevien päivien ja viikkojen aikana tutkitaan tulosta monella tavalla tarkemmin. Samoin käynnistyvät keskustelut muiden kunnallisjärjestöjen ja piirijärjestöjen kanssa luottamuspaikkojen ja muiden tehtävien jaosta. Uskon, että neuvottelut sujuvat yhtä hyvässä ja rakentavassa hengessä kuin neljä vuotta sitten, jolloin sain kunnallisjärjestön puheenjohtajana neuvottelut viedä päätökseen. Kuopion poliittinen kulttuuri on poikkeuksellisen hyvä ja sivistynyt, kaikkia kuunteleva. Tämä on tärkein perintömme kaupunkimme kehittämisessä, ja tätä kulttuuria tulee erityisesti vaalia aitona kuopiolaisena aarteena. Kuopiolainen henki on myös kuluneen valtuustokauden aikana ollut se voima joka minua on auttanut kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

Oma äänimääräni nousi lähes sadalla 829:ään. Olen syvästi kiitollinen ja häkeltynytkin minuun kohdistetusta luottamuksesta, ja pyrin edelleen olemaan luottamuksenne arvoinen.

Antti Kivelä ehdolla eduskuntaan

Tule teltalle!
Keskustan teltalla, kuten niin usein aiemminkin

Oma paikallisyhdistykseni, Kuopion Keskustaseura esittää Pohjois-Savon piirille minua Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustajaehdokkaaksi. Olen kiitollinen saamastani kannatuksesta ja pyrin olemaan luottamuksen arvoinen.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa olin ehdolla ensimmäistä kertaa. Tuolloin kokemukset olivat hyvät,  kuuntelin laajasti Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan  ihmisten asiaa. Vaikka tulos ei riittänytkään kansanedustajan paikkaan, koin reissun positiiviseksi kaikine kohtaamisineen. Tuon kampanjan seurauksena koitui paljon hyvää. Sain lisää varmuutta siitä, että haluan osallistua suomalaisten elämän parantamiseen niin paikallisesti kuin valtakunnankin tasolla. Moni kysyi, miksi yliopistosairaalan kardiologi haluaa kansanedustajaksi, työhön jossa ei juuri kiitosta saa. Minun vastaukseni on yksinkertainen: kun parannan toimenpiteellä potilaan rytmihäiriötaipumuksestaan tai asennan elämää ylläpitävän tahdistimen, olen kuitenkin vain yhdelle ihmiselle hyödyksi kerrallaan ja kovin pienellä ryhmälle ihmisiä vuoden mittaan. Toki tulokset voivat olla tuon yhden kohdalla hyvinkin näkyviä. Kansanedustajana, jos hyvin osaan työni tehdä, saatan olla mukana kohentamassa suuren ihmisjoukon asemaa. Tulokset eivät ole välttämättä kovin näkyviä, mutta hyöty kokonaisuutena voi olla suurempi kuin yhden ihmisen hoidossa.

Tämä on minun tieni. Olen jo kaupunginhallituksen puheenjohtajana asettanut itseni monelle tilanteelle alttiiksi ja kansanedustajaehdokkaana vielä laajemmin. Teen työni niin hyvin kuin osaan, sillä vilpittömyydellä millä yöni nukun hyvin, joten ei tässä huonosti käy, oli tulos mikä hyvänsä. Pyydänkin Sinua, hyvä lukijani, mukaan tälle matkalle, jolle annan kaiken tarmoni.

Itsenäisyyden sata vuotta

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhla on ollut ikimuistoinen. Aamun seppeleenlasku sankarihautausmaalla oli mieleenpainuva, kaikilla haudoilla oli vainajan ikäinen seppeleenlaskija. Saimme Kuopioon suuren kunnian olla valtakunnallisen itsenäisyyspäivän paraatikaupunki. Kaupungintalon iltajuhla järjestettiin yhdessä Karjalan Lennoston kanssa, ja eversti Päiviön kanssa isännöimme tilaisuutta. Alla puheeni juhlavieraille. Hyvää Itsenäisyyspäivää, ja onnea Suomen seuraavalle sadalle vuodelle!

——— –

itsenäisyyspäivän vastaanottopuhe
6.12.2017, Kuopion kaupungintalo
kaupunginhallituksen puheenjohtaja Antti Kivelä

 

Suomalaiset,

Sydämellisesti tervetuloa Kuopion kaupungintalolle viettämään isänmaamme itsenäisyyden juhlapäivän iltaa.

Tämä on meille kaikille suomalaisille suuri ja tärkeä päivä, kun kansakuntamme viettää satavuotisen valtiollisen itsenäisyyden kansanjuhlaa. Tiedän varmaksi, että näin ainutkertainen päivä jää meidän kaikkien sydämiin pysyvästi kauniina ja lämpimänä muistona.

Rakkaalle kotikaupungilleni Kuopiolle on osoitettu valtakunnan tasolla aivan poikkeuksellista kunniaa, kun olemme saaneet toimia juhlavuoden itsenäisyyspäivän paraatikaupunkina. Meille on annettu mahdollisuus seurata upeaa Puolustusvoimien paraatia, jossa sotilaat, reserviläiset, varusmiehet ja maanpuolustusjärjestöjen edustajat ovat marssineet Kuopion katuja yhtenä muodostelmana.

Itsenäisyydellämme on monta ulottuvuutta. Satavuotiaan valtiomme kansalainen, suomalainen, on ihmisenä aina ollut itsenäinen. Olimme vapaita metsästäjiä saapuessamme jääkauden jälkeen näille rannoille, olimme itsenäisiä talonpoikia, olimme itsenäisiä kaupunkilaisia ja kauppiaita.  Meidän olemustamme ei ole orjuudella koskaan kahlittu. Silloinkin kun maamme oli vielä köyhä ja vieraan hallitsijan alainen, olimme hengessämme ja arjessamme itsenäisiä. Oikeudentunto ja halu vapauteen on meissä, aina itsepäisyyteen saakka. Oikeudentuntoomme on kuitenkin aina liittynyt vastuu ja velvollisuus huolehtia lähimmäisestä ja halu yhteiseen hyvään, yhdessä tekemiseen.

Sata vuotta sitten avautui viimein mahdollisuus täyteen itsenäisyyteen, vapaaksi kansaksi muiden kansojen joukkoon. Vaikeiden alkuvaiheiden jälkeen saimme valtiomme nousuun. Yhdessä tekemisen kautta Suomi kehittyi ja sai tunnustusta. Oli uskoa huomiseen.

Kesken kansamme kevättä jouduimme syyttä hyökkäyksen kohteeksi. Vaikeimpina hetkinä uskoimme asiaamme ja toisiimme. Yhdistimme voimamme, epätoivoisessa tilanteessa yhdessä puolustimme kotejamme. Raskaiden menetysten ja kalliiden uhrauksien jälkeen selviydyimme itsenäisenä kansakuntana meitä suurempien puristuksessa ja maailmanpolitiikan mullistuksissa.

Olemme tänään muistaneet sodissa kaatuneita myös ainutlaatuisilla kunniavartioilla. Ajatuksena on ollut, että kullakin haudalla seisoo vartiossa suomalainen, joka on nyt saman ikäinen kuin vainaja oli kaatuessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että monella haudalla on seissyt hyvin nuori ihminen. Sankarihaudoilla seisovat nuoret muistuttavat koskettavalla tavalla meitä sodan tragediasta. Meidän on syytä olla nuorisostamme ylpeitä. Tehkäämme kaikkemme, etteivät nuoremme koskaan enää joutuisi kokemaan sotaa.

Vaikeuksista huolimatta Suomea ja suomalaisuutta on aina vienyt eteenpäin luottamus tulevaisuuteen ja usko uutteruuden tuomaan hyvään tulokseen. Lukeminen, oppi ja ihmisenä kehittyminen oli leimallista suomalaisuudelle jo silloin, kun Euroopan suurissa maissa vielä ponnisteltiin lukutaidon levittämiseksi. Olemme ennakkoluulottomasti tarttuneet uuteen ja kokeilleet uusia tapoja ratkoa ongelmia. Maailmalle lähteneet suomalaiset ovat poikkeuksetta saaneet mainetta luotettavina työntekijöinä, joiden toimia ei tarvitse perään katsoa.

Suomella on sekä historia että tulevaisuus. Meillä suomalaisilla on syytä katsoa molempiin suuntiin ylpeydellä ja itsevarmuudella. Kulunut sata vuotta on suuri kertomus päättäväisyyttä, sisua, uskoa ja luottamusta tulevaisuuteen – ja toiseen suomalaiseen. Olemme vaikeuksien ja uhan alta nousseet yhä uudelleen, toinen toistamme tukien. Olemme uskoneet sivistykseen, edistykseen, työhön ja yhteiskunnan kehittämiseen hyvän elämän perustana. Olemme luoneet toimivan ja tehokkaan hyvinvointiyhteiskunnan, sekä kansakunnan joka on samanmielinen tärkeimmissä kysymyksissä. Olemme suojelleet puhtaan ja kauniin luonnon. Olemme muuttaneet maamme yhdeksi rikkaimmista maailmassa, kaikilla mittareilla yhdeksi parhaista maista. Olemme muistaneet sanan me.

Tehtävämme on oman aikamme jälkeen jättää tämä kaikki seuraavien sukupolvien haltuun vielä paremmassa kunnossa, kuin olemme itse perintömme saaneet. Niin että sadan vuoden päästä suomalaiset voivat olla päätöksistämme yhtä ylpeitä, kuin me olemme ylpeitä kuluneiden sadan vuoden aikana tehdyistä päätöksistä.

Hyvät ystävät,

Hyvää itsenäisyyspäivää ja Suomen itsenäisyyden sadan vuoden juhlaa.

 

 

 

 

 

Vahdin vaihto, ja kiitokset

Olen ollut keskustan Kuopion kunnalisjärjestön puheenjohtajana vuoden 2014 alusta. Kuten elämässä muutenkin, tämä tehtävä on ollut mieluisa projekti. Neljän vuoden aikana on käyty eurovaalit, eduskuntavaalit, seurakuntavaalit, kuntavaalit ja nyt valmisteilla presidentinvaalit. Kunnallisjärjestön nettisivut on uusittu, on parannettu viestintää sähköpostitse, on tehty kunnallisjärjestön aluejako.

Aikansa kutakin. Ilmoitin johtokunnalle jo puolitoista vuotta sitten, että 2018 alusta täytyy olla Kuopion keskustalla uusi puheenjohtaja. Haluan antaa kaiken tukeni marraskuun 15. valittavalle uudelle puheenjohtajalle ja johtokunnalle, ja olla niin Kuopion, Pohjois-Savon kuin Savo-Karjalankin linkkinä puoluejohtoon.

Kiitän kaikkia Kuopion ja Pohjois-Savon piirin toimijoita kuluneista vuosista. Minä en katoa minnekään, vaan haluan olla tukemassa uusia tekijöitä kasvavassa keskustalaisten joukossa.

Historiallinen valtuusto- ja hallituskausi

Kuopion kaupunginvaltuusto järjestyi tänään ensimmäisessä kokouksessaan. Tulin valituksi kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi, mistä kunniasta ja vastuusta olen kiitollinen. Edessä olevat vuodet eivät tule olemaan millään lailla helpot, joten yhteistyötä ja tukea tarvitaan. Jotta työn aloitus ei helpottuisi, maan hallitus hajosi tänään sovittamattomiin arvopohjan eroihin. Epävarmuustekijät lisääntyvät.

Kuopion tulevaisuus on sinänsä valoisa: positiivinen väestökehitys, velkaantumisen taittuminen, houkuttelevuus maan huippua ja suuret rakenteelliset projektit menossa. Savilahden rakentuminen tuo tuhansia työpaikkoja ja aivan uudenlaisen oppimisen, innovaatioiden ja yrittämisen ja asumisen keitaan. Finnpulp-hanke toteutuessaan on suurin itäsuomalainen investointi vuosikymmeniin. Edellytykset onnistumiselle ovat siis olemassa.

Toisaalta haasteita ja uhkatekijöitäkin riittää. Kuopion ydinkaupungin talous ei vieläkään ole tasapainossa. Investointivelkaa on vuosien myötä kasaantunut ja tarve on vuosittain kymmenien miljoonien lisäsatsaukselle. Kiinteistömassa on tarpeettoman suuri eikä kaikin osin vastaa toiminnallista tarkoitustaan. Väestö ikääntyy nopeasti, yli 75-vuotiaiden luku nousee yli 300:lla joka vuosi josta seuraa nopeasti kasvava hoivan ja tuen tarve. Maakuntauudistuksen myötä kaupungin toimintaa ja johtamisjärjestelmää täytyy kehittää nopeasti ja suuria muutoksia tarvitaan. Yhtälö ei ole helppo.

Kuntavaalien jälkeen johdin kaupungin luottamuspaikkaneuvotteluita. Paikat saatiin jaettua hyvässä hengessä ja lopputulos on kohtuullisesti kaikkia tyydyttävä. Tätä hyvän yhteistyön henkeä haluan myös kaupunginhallituksessa edistää, vain yhteistyö johtaa meidät hasteiden yli ongelmitta.
Toivon meille kaikille hyvää valtuustokautta 2017 – 2021.