• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää alatunnisteeseen

Antti Kivelä

Asiaa keskeltä ja edestä

  • Etusivu
  • Ajankohtaista
  • Curriculum Vitae
  • Omin sanoin
  • Teemat

Suomi

maalis 07 2019

Hyvinvointi on yhteiskunnan ydin

Suomi, kuten muutkin Pohjoismaat, on kaikilla mahdollisilla mittareilla parhaita paikkoja maailmassa. Elämänlaatu ja materiaalinen rikkaus jota kaikkialla näkee, olisi ollut kaiken kuvittelun ulkopuolella vielä parisataa vuotta sitten. Koetut ongelmat ja kehittämistarpeet liittyvät eniten siihen, että onnellisuus ei lisäänny missään suorassa suhteessa ympäröivien olojen mukaan. On kuitenkin niin, että yhteiskunnan hyvät rakenteet, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja turvallisuus luovat onnellisuutta. Ei mikään ihme, että Maailman onnellisuusraportin mukaan (http://worldhappiness.report/ed/2018/) Suomi on kansalaistensa mielestä maailman onnellisin maa. Merkillepantavasti myös Suomeen muuttaneiden ihmisten mielestä on näin. Julkista keskustelua ja median kirjoittelua seuratessa voisi tulla kovin erilaiseen tulokseen.

Tulisiko yhteiskunnan kehittämisessä kiinnostua enemmän hyvinvoinnista ja henkisestä tasapainosta kuin materiaalisesta todellisuudesta? Tässäkin varmasti kultainen keskitie on paras. On edelleen huolehdittava siitä, että yhteiskunnan talouden ja sitä luovan yrittäjyyden edellytykset säilyvät hyvinä, mutta samalla voisimme siirtää painopistettä ajattelussa ”post-materiaaliseen suuntaan”: miten kukin meistä pärjäisi vähemmällä, ottaisi elämän positiivisemmin ja löytäisi onnea arjen pienistä asioista, kulttuurista, liikunnasta ja toisten ihmisten auttamisesta. Siihen suuntaan kannattanee yrittää.

Kategoria: 2017 Tagit: hyvinvointi, onnellisuus, positiivisuus, Suomi, talous, terveys

joulu 06 2017

Itsenäisyyden sata vuotta

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhla on ollut ikimuistoinen. Aamun seppeleenlasku sankarihautausmaalla oli mieleenpainuva, kaikilla haudoilla oli vainajan ikäinen seppeleenlaskija. Saimme Kuopioon suuren kunnian olla valtakunnallisen itsenäisyyspäivän paraatikaupunki. Kaupungintalon iltajuhla järjestettiin yhdessä Karjalan Lennoston kanssa, ja eversti Päiviön kanssa isännöimme tilaisuutta. Alla puheeni juhlavieraille. Hyvää Itsenäisyyspäivää, ja onnea Suomen seuraavalle sadalle vuodelle!

——— –

itsenäisyyspäivän vastaanottopuhe
6.12.2017, Kuopion kaupungintalo
kaupunginhallituksen puheenjohtaja Antti Kivelä

 

Suomalaiset,

Sydämellisesti tervetuloa Kuopion kaupungintalolle viettämään isänmaamme itsenäisyyden juhlapäivän iltaa.

Tämä on meille kaikille suomalaisille suuri ja tärkeä päivä, kun kansakuntamme viettää satavuotisen valtiollisen itsenäisyyden kansanjuhlaa. Tiedän varmaksi, että näin ainutkertainen päivä jää meidän kaikkien sydämiin pysyvästi kauniina ja lämpimänä muistona.

Rakkaalle kotikaupungilleni Kuopiolle on osoitettu valtakunnan tasolla aivan poikkeuksellista kunniaa, kun olemme saaneet toimia juhlavuoden itsenäisyyspäivän paraatikaupunkina. Meille on annettu mahdollisuus seurata upeaa Puolustusvoimien paraatia, jossa sotilaat, reserviläiset, varusmiehet ja maanpuolustusjärjestöjen edustajat ovat marssineet Kuopion katuja yhtenä muodostelmana.

Itsenäisyydellämme on monta ulottuvuutta. Satavuotiaan valtiomme kansalainen, suomalainen, on ihmisenä aina ollut itsenäinen. Olimme vapaita metsästäjiä saapuessamme jääkauden jälkeen näille rannoille, olimme itsenäisiä talonpoikia, olimme itsenäisiä kaupunkilaisia ja kauppiaita.  Meidän olemustamme ei ole orjuudella koskaan kahlittu. Silloinkin kun maamme oli vielä köyhä ja vieraan hallitsijan alainen, olimme hengessämme ja arjessamme itsenäisiä. Oikeudentunto ja halu vapauteen on meissä, aina itsepäisyyteen saakka. Oikeudentuntoomme on kuitenkin aina liittynyt vastuu ja velvollisuus huolehtia lähimmäisestä ja halu yhteiseen hyvään, yhdessä tekemiseen.

Sata vuotta sitten avautui viimein mahdollisuus täyteen itsenäisyyteen, vapaaksi kansaksi muiden kansojen joukkoon. Vaikeiden alkuvaiheiden jälkeen saimme valtiomme nousuun. Yhdessä tekemisen kautta Suomi kehittyi ja sai tunnustusta. Oli uskoa huomiseen.

Kesken kansamme kevättä jouduimme syyttä hyökkäyksen kohteeksi. Vaikeimpina hetkinä uskoimme asiaamme ja toisiimme. Yhdistimme voimamme, epätoivoisessa tilanteessa yhdessä puolustimme kotejamme. Raskaiden menetysten ja kalliiden uhrauksien jälkeen selviydyimme itsenäisenä kansakuntana meitä suurempien puristuksessa ja maailmanpolitiikan mullistuksissa.

Olemme tänään muistaneet sodissa kaatuneita myös ainutlaatuisilla kunniavartioilla. Ajatuksena on ollut, että kullakin haudalla seisoo vartiossa suomalainen, joka on nyt saman ikäinen kuin vainaja oli kaatuessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että monella haudalla on seissyt hyvin nuori ihminen. Sankarihaudoilla seisovat nuoret muistuttavat koskettavalla tavalla meitä sodan tragediasta. Meidän on syytä olla nuorisostamme ylpeitä. Tehkäämme kaikkemme, etteivät nuoremme koskaan enää joutuisi kokemaan sotaa.

Vaikeuksista huolimatta Suomea ja suomalaisuutta on aina vienyt eteenpäin luottamus tulevaisuuteen ja usko uutteruuden tuomaan hyvään tulokseen. Lukeminen, oppi ja ihmisenä kehittyminen oli leimallista suomalaisuudelle jo silloin, kun Euroopan suurissa maissa vielä ponnisteltiin lukutaidon levittämiseksi. Olemme ennakkoluulottomasti tarttuneet uuteen ja kokeilleet uusia tapoja ratkoa ongelmia. Maailmalle lähteneet suomalaiset ovat poikkeuksetta saaneet mainetta luotettavina työntekijöinä, joiden toimia ei tarvitse perään katsoa.

Suomella on sekä historia että tulevaisuus. Meillä suomalaisilla on syytä katsoa molempiin suuntiin ylpeydellä ja itsevarmuudella. Kulunut sata vuotta on suuri kertomus päättäväisyyttä, sisua, uskoa ja luottamusta tulevaisuuteen – ja toiseen suomalaiseen. Olemme vaikeuksien ja uhan alta nousseet yhä uudelleen, toinen toistamme tukien. Olemme uskoneet sivistykseen, edistykseen, työhön ja yhteiskunnan kehittämiseen hyvän elämän perustana. Olemme luoneet toimivan ja tehokkaan hyvinvointiyhteiskunnan, sekä kansakunnan joka on samanmielinen tärkeimmissä kysymyksissä. Olemme suojelleet puhtaan ja kauniin luonnon. Olemme muuttaneet maamme yhdeksi rikkaimmista maailmassa, kaikilla mittareilla yhdeksi parhaista maista. Olemme muistaneet sanan me.

Tehtävämme on oman aikamme jälkeen jättää tämä kaikki seuraavien sukupolvien haltuun vielä paremmassa kunnossa, kuin olemme itse perintömme saaneet. Niin että sadan vuoden päästä suomalaiset voivat olla päätöksistämme yhtä ylpeitä, kuin me olemme ylpeitä kuluneiden sadan vuoden aikana tehdyistä päätöksistä.

Hyvät ystävät,

Hyvää itsenäisyyspäivää ja Suomen itsenäisyyden sadan vuoden juhlaa.

 

 

 

 

 

Kategoria: 2017, Historia, itsenäisyys, Kaupunki, Kuopio, Suomi Tagit: itsenäisyys, Kuopio, puhe, Suomi, yhdessä

Footer

Yhteystiedot

Puh. +358 40 502 8192 | Sähköposti: antti@anttikivela.fi
© Antti Kivelä 2020

  • Facebook
  • Instagram
  • Twitter