Keskustan kannatus oli tämän päivän Ylen mittauksessa 11.3% , juuri vihreiden jälkeen viidenneksi suurimpana puolueena. Ei tulos tyydytä ketään keskustalaista. Ydinongelma on se, että vuosien myötä puolue on jäänyt yhä etäisemmäksi politiikkaan osallistumattomalle osalle kansaa: enemmistölle. Sisältä päin katsoen kaiken pitäisi olla parempaan suuntaan.
On uudistettu puoluekokouksen hyväksyttäväksi toimintaohjelmaa vuotta 2030 kohti, periaateohjelman kiitetystä uusimisesta on vain pari vuotta, kotisivut ja muu sähköinen viestintä on uusittu, eri politiikan lohkoille on yli 30 linjausta selkeäsanaista tekstiä. Silti keskustan linjaa ja näkemystä ei tunneta. Lukemisen puutetta toki on kuten aina kun yleinen keskustelu kulkee raiteilla ”ei tästäkään ole mitään puhuttu”. Keskustan tahtotilan ja suunnitelman pitäisi olla helposti kaikille lausuttavissa ilman ohjelmien lukuakin.
Minulle keskustalaisuus on syvintä suomalaisuutta
Ehkä kysymys on kuitenkin siitä, että keskusta on laitostunut. On luotettu myyttiseen järjestökoneistoon ja paikallisesti puolestaan odotettu että ”kyllä toimistolta tulee sitten tietoa”. Kansanliikettä ei ole jos kansa ei liiku.
Minulle keskustalaisuus on syvintä suomalaisuutta. Sitä asennoitumista, jota eivät tuupi ulkovallat, eivät kotimaiset rahavallan voimalla yhteiskuntaa ja oloja tuuppivat, eivät yhteiskunnan ja verotuksen varaan kaiken heittävät sosialistit. Kirjoitin näistä ajatuksista Suomenmaahan kolumnin, luepa sieltä.