Kirjoitimme yhdessä ylil Juha Mustosen kanssa mielipidekirjoituksen Savon Sanomiin ja Karjalaiseen 7. tammikuuta 2014
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesitys on epäonnistunut
Sosiaali- ja terveydenhuollon (=sote) järjestämislain valmisteluryhmä luovutti esityksensä ministeri Huoviselle 19.12.2013. Lakiesitys ei perustu asiantuntijoiden parhaaseen tietoon vaan hallituksen asettamiin reunaehtoihin. Esityksen mukaan sote-alueet muodostuisivat maakuntien keskuskaupunkien vastuulle.
Näkemyksemme mukaan lakiesitys huonontaisi merkittävästi nykytilannetta siirtämällä nykyisten Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirien toiminnan Kuopion ja Joensuun kaupunkien vastuulle. Lakiesitykseen sisältyy monta epäselvästi ilmaistua kohtaa ja käsitteellistä ristiriitaa.
Nykyjärjestelmän ongelma ei ole erikoissairaanhoito, vaan puutteellisesti resurssoitu perusterveydenhuolto ja monikanavainen, vääriä toimintamalleja luova rahoitus.
Miten nykyiset sairaanhoitopiirien rakennus- ja omaisuusmassat hallittaisiin? Jos vastuukunta järjestää kaikki sote -palvelut, on vastuukunnalla oltava myös määräysvalta sairaalarakennusten ja laitteistojen hallinnassa. Jo nyt PKKS:n uudet laajennukset maksavat noin 75 M€ ja KYS:n laajennukset noin 94 M€. Ei voi olla niin, että maakunnan keskuskaupunki kantaa vastuun sote-alueen operatiivisesta toiminnasta ja kehittämisestä ilman että vastuukunnan kaupunginhallituksella olisi lopullista sananvaltaa (otto-oikeutta) päätöksiin. Keskuskaupunkien kantokyky ei ole riittävä koko maakunnan laitos- ja laitekannan ylläpitoon. Edelleen, ongelmana tulee olemaan esitetyn uudistuksen kustannusvaikutus vastuukunnan talousarvioon. Tästä arvioita ei ole tehty, eikä siitä ole edes keskusteltu. Joensuussa sote- palvelujen osuus on nyt yli puolet koko talousarviosta. Jos Joensuu vastuukuntana huolehtisi koko Pohjois-Karjalan sote- palveluista, näiden menojen osuus on noin ¾ osaa koko Joensuun talousarviosta. Pohjois-Savossa sote-palvelujen talousarvion osuus Kuopion kaupungille on samansuuntainen kuin Joensuussa. On odotettavissa melkoinen sopimusviidakko siitä, miten palvelut kunnista tullaan maksamaan vastuukunnalle.
Esitetty malli on ristiriidassa perustuslain takaaman kuntien itsehallinnon kanssa. Järjestämisvastuu olisi keskuskaupungilla, mutta rahoitusvastuu olisi kaikilla alueen kunnilla. ”Renki-kunnilla” ei olisi mitään todellista valtaa edes perustason päätöksiin vaikka rahoitusvelvoite olisikin. Pienemmät kunnat joutuisivat rahoittamaan vastuukunnan järjestämiä sote- palveluita ilman todellista vaikutusmahdollisuutta palvelupisteiden alueelliseen jakautumiseen, palvelutasoon jne.
Esityksen mukainen järjestely johtaisi myös hallinnon ”himmelöitymiseen”. Olisihan yhdellä kunnalla edustus toisen kunnan vastuulla olevassa perustason sote-alueella, naapurikunnalla voisi olla oma perustason järjestely, kummankin kunnan edustus olisi sote-alueen edustajainkokouksessa ja vastuukaupungin toimielimessä (riippuen edustajainkokouksen päätöksistä) ja erva-alueen kuntayhtymässä. Esityksen kirjavuutta lisää se, että metropolialueen sote- palvelut ehdotetaan järjestettävän kuntayhtymämallin mukaan.
Katsomme, että Itä-Suomen 840 000 asukkaan erityisvastuualueella paras tapa sote- palveluiden järjestämiseen on neljä kuntayhtymää: Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Keski-Suomi.
Antti Kivelä
Apulaisylilääkäri, KYS-Sydänkeskus
Kaupunginvaltuutettu (Kesk.), Kuopio
Juha Mustonen
Ylilääkäri, Pohjois-Karjalan keskussairaala
Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja (Kesk.), Joensuu