AMMATILLINEN KOULUTUS UUDELLE TASOLLE

Elämän mittainen oppiminen on jokapäiväinen ilo. Ammatillisen koulutuksen, niiden taitojen joita joka päivä kukakin meistä työssään tarvitseen, tulisi olla helposti saatavaa, räätälöityä ja käytännöllistä, heti sovellettavaa. Olemme kaikki erilaisia, ja jokaiselle pitäisi löytyä se mieluisin tapa kehittää itseään ja elämänpolkuaan.

Uusi näkökulma osaamiseen ja ammatilliseen koulutukseen

  • Ammatillisessa koulutuksessa on nähtävä kolme tasoa ja tarvetta:
    • Nuorille toisen asteen ammatillinen koulutus tarvitsee selkeän rungon, riittävää lähiopetusta ja tukea
    • Aikuisille uranvaihtajille on luotava oma koulutuspolkunsa: elämäntaidot ja kokemus riittävät usein nopeaankin etenemiseen, aiempi osaaminen on yksilöllisesti huomiotava
    • Työssäolevien jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen tarvittava koulutus ilman tutkintovaateita on oltava helposti saatavilla
  • Ammatilliseen koulutukseen on lisättävä opettajia ja lähiopetustunteja
  • On kohennettava nuorten opiskelijoiden tukea ja työelämäkoulutusta, taitoja pärjätä kansainvälistyvillä työmarkkinoilla ja lisättävä alttiutta jatkuvaan oppimiseen.
  • Koko Suomessa on pula osaavasta työvoimasta, joten jokaiselle on taattava koulutus- ja urapolku. Suomeen 1000 ammatillisen koulutuksen opettajaa.         Räätälöity koulutus on paras tuki työllistymiseen ja syrjäytymisen estoon

HYVINVOINTI JA HUOLENPITO POLITIIKAN KESKIÖÖN

Olen mustan vyön karateka, Wadokai 1. dan. Lisäksi olen harjoitellut Okinawan kobudoa, 4. kyu. Vuosien myötä olen valmentanut lapsia ja nuoria Kuopion Karateseurassa ja nähnyt miten tärkeää on saada lasten liikunta ja sosiaalinen tuki paremmalle tolalle, kuin se nykyisessä yltiöyksilöllisessä yhteiskunnassamme on.

Yhteiskunta on ihmisten hyvinvointia varten

  • Hyvinvoinnin edistäminen on laaja-alaista toimintaa.
  • Kaikessa yhteiskunnallisessa kehittämisessä kuntarakenteen suunnittelusta liikuntapaikkojen rakentamiseen ja ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, aina valtakunnan tason strategisiin linjauksiin saakka on päätöksenteossa lähdettävä ihmisen näkökulmasta, hyvinvoinnin rakentamisesta. Hyvinvointia on toimivat palvelut, hyvinvointia on helppo liikkuminen, hyvinvointia on turvallinen ja kotoisa ympäristö.
  • Perheet ja vanhemmuus tarvitsevat huolenpitoa, nuorten syrjäytyminen on estettävä ja arvokas ikääntyminen taattava. Kaikkea tätä yhdistää yksi sana: välittäminen.

          Pidetään Suomen tulevaisuuden tekijöistä huolta.

TURVALLISUUS

Suomen turvallisuus on minulle itseisarvo. Turvallisuus kuitenkin usein käsitetään kapea-alaisesti vain armeijan tai poliisin tehtävänä. Suomalainen lintukoto perustuu paljon laajemmalle pohjalle: kansalaisyhteiskunnan hiljaiselle luottamukselle ja yhteishyvän periaatteelle. Arkipäivän turvallisuuden tärkein kivijalka onkin perinteinen suomalainen näkemys kaikkien kansalaisten yhtäläisestä merkityksestä ja mahdollisuuksien tasa-arvosta. Kenenkään ei pidä joutua pelkäämään, ei kotona, ei kadulla, ei valtiossa.

Turvallisuus syntyy keskinäisestä luottamuksesta

  • Turvallisuus on käsitettävä laajasti, rajalta kotiin. Valtakunnan turvallisuus on taattava kaikissa tilanteissa, mutta aivan yhtä tärkeää on jokaisen suomalaisen turvallisuus kotona, koulussa, työpaikoilla ja kaduilla. Uhkaa tai väkivaltaa ei tarvitse kenenkään sietää, ei fyysistä sen paremmin kuin sanallistakaan. Poliisien määrä pitää nostaa 7000:sta 7650:aan.
  • Arkipäivän turvallisuuden tunne perustuu yhteisön keskinäiseen luottamukseen
  • Turvallisuus on paljon muuta kuin väkivallan uhan puuttumista. Ruokaturvallisuus, luottamus yhteiskunnan tukeen elämän kolhiessa tai sairauden kohdatessa, usko työhön ja työn merkitykseen toimeentulon perustana,
  • Yhteiskunnan tehtävä on ylläpitää turvallisuusrakenteita: poliisi, rajavartiolaitos, puolustusvoimat

          Suomen ja suomalaisten turvallisuus on omissa käsissämme.

ITÄ-SUOMEN ELINVOIMA NOUSUUN

Itä-Suomi tuottaa suuren osan valtakunnan metsäteollisuuden, metalliteollisuuden ja maatalouden kuten myös matkailupalvelujen tuotannosta. Usein tuntuu, ettei Itä-Suomen arvoa tunneta eikä tunnusteta. Lisäarvoa meille tuo Venäjän läheisyys ja kehittyvä kaupankäynti itää – myös Venäjän halki Kiinaan.

Itä-Suomen tärkeimmät kehityskohteet ovat saavutettavuus, työvoima ja erikoistuminen.

  • Itä-Suomen saavutettavuus on vuosia ollut liian vähäisten panostusten kohteena. Itärata Porvoosta Kouvolaan nopeuttaa yhteyden Kuopiosta ja Joensuusta Helsinkiin kolmen tunnin junaksi.
  • Työvoimapula on selkein yksittäinen tulevaisuuden kasvua leikkaava tekijä koko Itä-Suomessa. Ulkomaista työvoimaa on saatava, jos kotimaasta ei riittävästi tekijöitä löydy. Omat oppilaitoksemme ammatillisista kouluista yliopistoon tuottavat osaajia, mutta laaja-alaista ponnistelua tarvitaan heidän pitämisekseen alueella
  • On keskityttävä omien vahvuuksiin, metalli- ja metsäteollisuuteen, elintarviketuotantoon sekä vahvojen oppilaitosten innovaatioihin.

PUHELIN

+358 40 502 8192

SÄHKÖPOSTI

antti@anttikivela.fi