Nämä kuntavaalit ovat erilaiset

Huhtikuun 9. päivä äänestetään kuntavaaleissa. Nämä vaalit ovat monella tavalla aiemmista poikkeavat. Vietämme Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden juhlavuotta, joten vapailla ja demokraattisilla paikallisvaaleilla on erityinen merkitys. Suomessa ei ole koskaan ollut vaalivilpille sijaa, ei edes sisällissodan tai jatkosodan jälkeisissä epävakaissa oloissa. Tämä on osoitus suomalaisen kulttuurin voimasta: laki ja oikeus koetaan järkkymättömiksi, vallanpitäjistä riippumattomiksi pilareiksi. Vilppi ei sovi suomalaiseen sielunmaisemaan.

Lain kunnioitus on yhteiskunnan ja valtion kulmakivi  – Santeri Alkio

Nyt valittavat kunnanvaltuustot elävät yli merkittävän siirtymävaiheen kun puolessa välin valtuustokautta suorilla vaaleilla valitut maakuntavaltuustot aloittavat työnsä. Kuntien tehtävinä korostuvat hyvinvoinnin, elinvoiman ja asuinympäristön kysymykset. Ei siis ole samantekevää millaiset kansalaiset valtaa käyttävät. Kunnat joutuvat myös tekemään tiivistä yhteistyötä maakuntien kanssa, ja tämän vaalikauden aikana nämäkin yhteistyömuodot saavat hahmonsa. Kuntavaalit ovat myös esiviritys maakuntavaalien asetelmiin, ovathan tulevat maakuntavaltuutetut miltei poikkeuksetta aktiivisia myös kuntatasolla.

Toivon mahdollisimman suurta aktiivisuutta näissä kuntavaaleissa. Erityisesti Itä-Suomessa äänestysvilkkaus on ollut hyvin matala. Jos innokkuus äänestää vielä tästä laskee,  aletaan lähestyä 50% haamurajaa. Mikä on demokratia jossa vähemmistö kansasta päättää yhteiskunnan suunnasta? Ei riitä perusteluksi se, että äänestäminen ei kannata tai että ääntään ei saa kuuluviin. Suomessa kuten muissakin Pohjoismaissa kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet ovat paremmat kuin suurimmassa osassa muuta maailmaa. Äänestämällä ansaitsee valitusoikeuden, ja toisaalta voi perustellusti kysyä ehdokkaaltaan jatkossa selvitystä tai toimia kunnan toimintaan tai pulmiin.

Äänestä. Osallistu. Vaikuta. Tämä on sinun kuntasi.

Related Posts

%d bloggaajaa tykkää tästä: