Puhe Maaningan Itsenäisyyspäivän juhlassa 6.12.2015

Itsenäisyyspäivä lippu Itsenäisyyspäivän juhla, Maaninkatalo
6.12.2015

Hyvät Itsenäisyyspäivän juhlavieraat

Vietämme tänään 98-vuotiaan Suomen Tasavallan itsenäisyyspäivää. Suomen eduskunta hyväksyi senaatin antaman itsenäisyysjulistuksen joulukuun kuudentena 1917.

Keskellä maailmansotaa itsenäistynyt uusi valtio oli suurten haasteiden edessä. Kansakunnan yhteinen näkemys tulevaisuudesta puuttui. Vanhan sääty-yhteiskunnan perintö painoi, väestöryhmät eivät tunteneet keskinäistä yhtenäisyyttä. Maaseudun tilattoman väestön asema oli heikko, torpparien maanvuokrasopimukset olivat usein epäselvät ja vuokrarasite suuri. Kaupunkien työläisväestö oli sodan luoman kysynnän seurauksena kokenut elintason nousun, mutta tilanne heikkeni jyrkästi. Elintarvikkeita ei oltu saatu maahan, tuonti oli tyrehtynyt ja oma tuotanto oli riittämätön. Nälänhätä uhkasi. Venäjän vallankumous maaliskuussa oli johtanut järjestysvallan hajoamiseen, suojeluskuntien ja punakaartien perustamiseen. Ääriaatteet saivat kannatusta, sosialistiseen vallankumoukseen kannustettiin lokakuun vallankumouksessa valtaan nousseen Pietarin bolsevikkihallinnon toimesta; radikalisoiduttiin.

Kansakunta soti, kärsi, rankaisi – mutta oppi myös sopimaan. Yhteistyö ja sovittelu nähtiin välttämättömäksi kansan tulevaisuuden rakentamiseksi. Maltilliset näkemykset saivat enemmistön. Säädettiin torpparivapautuslaki, perustettiin kouluja koko maahan, otettiin käyttöön progressiivinen tuloverotus. Maailmanlaajuisesta lamastakin selvittiin työtä tekemällä, yhtenäisyyttä vaalimalla ja ääriaineksia rajoittamalla. Rakennettiin yhteistä Suomi-kuvaa niin urheilun, taiteen, kirjallisuuden kuin teollisuudenkin voimin. Ylläpidettiin ihanteita ja luotiin tulevaisuuden uskoa.

Suomi oli vahvassa nousussa ja valmistautumassa vuoden 1940 Helsingin olympialaisiin, kun jouduimme suurvaltojen pelinappulaksi ja hyökkäyksen kohteeksi. Sekä oikeisto että vasemmisto ymmärsivät maailmanpolitiikan osoittavan, että suomalaisen ainoa apu on toinen suomalainen. Sodasta selvittiin yhteishengellä, uhrautumisella ja periaatteella, että kaveria ei jätetä.
—-
Suomi on 2010-luvulla kovin erilainen maa kuin sata vuotta sitten tai seitsemänkymmentä vuotta sitten. Menneiden vuosikymmenten ja historian käännekohtien opit on kuitenkin tärkeä pitää mielessä.

Suomen taloudesta on hävinnyt 200 000 työpaikkaa, joka neljäs teollinen työpaikka on loppunut.. Viennin romahtaminen 2008 talouskriisin seurauksena ei ole korjautunut, olemme eläneet seitsemän köyhää vuotta. Olemme jääneet kilpailijamaista jälkeen. Taloutemme supistuu tänä vuonna, kun naapurimme Ruotsin talous kasvaa yli 3 prosentin vauhtia. Julkiset menot ja velat ovat kasvaneet kestämättömälle tasolle, valtio ottaa joka seitsemännen euron syömävelkaa.

Samaan aikaan kun kotimaa vaatii yhteistä tahtotilaa ja ponnistuksia, Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan romahtaneet yhteiskunnat ajavat ihmisiä Eurooppaan. Toiset sotaa ja terrorismia pakoon, toiset muuten hakemaan parempaa elämää. Tämän vuoden aikana Suomeen on saapunut yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Heidänkin asiansa pitäisi saada käsitellyksi, antaa turvaa niille jotka turvaa tarvitsevat ja oikeudenmukainen kohtelu heille jotka eivät Suomeen voi jäädä.

Tulevina vuosina on saatava aikaan uusi alueellinen hallintorakenne. On luotava ainutlaatuinen hyvinvointipalveluiden järjestelmä jossa kansalainen, asiakas, potilas on keskiössä. On samalla nostettava Suomen kilpailukyky ohi muun Euroopan tason. On tehtävä Suomesta houkutteleva investointikohde. On kotoutettava työvoimaksi maahanmuuttaneet. On kehitettävä kotimaista, hiilineutraalia bioenergiaa koko planeettaa uhkaavan lämpenemisen pysäyttämiseksi. Haasteet ovat suuremmat kuin koskaan sodan jälkeen.

Täytyy muistaa mitkä asiat meillä ovat hyvin ja auttavat meitä näissä haasteissa. Meillä on tasa-arvoinen yhteiskunta jonka järjestys perustuu lakiin ja kansalaisoikeuksiin. Koulutus takaa mahdollisuuden kunkin kykyjen ja taipumusten mukaiseen uraan ja elämänpolkuun joka on riippuvainen vain omista kyvyistä. Kulttuuritaustamme tukee työntekoa ja vastuunkantoa. Se on taannut meille henkiinjäämisen pohjoisessa karussa ilmastossa. Ymmärtävä ja luontoa kunnioittava suhtautuminen ympäristöömme ei sekään ole kaikkialla maailmassa itsestäänselvyys.
———
Osana Suomen taloutta ja tulevaisuutta oma kaupunkimme tarvitsee myös yhteistyön henkeä. Ilman tahtoa ei Kuopionkaan tulevaisuus kirkastu eivätkä kehittämishankkeet toteudu. Kaupungin nousu velan jaloista ei itsestään tapahdu. Positiivisena merkkinä asioiden hoitamisesta on muistettava tämän vuoden alussa toteutunut Maaningan ja Kuopion liitos. Hyvällä hengellä ja suunnittelulla Maaninka on ottanut paikkansa kaupunkirakenteessa ja tulee tulevina vuosina kehittymään ja kasvamaan elävänä kaupunginosakeskuksena. Aktiivinen työ oman kotiseudun eteen on aina hyödyksi. Maaninka ei mihinkään häviä, vaikka väestörekisterissä kotikuntana lukee Kuopio, on maaninkalainen aina maaninkalainen. Omasta kotiseudusta pitää olla ylpeä ja ottautua yhteisten asioiden hoitoon.
——-
Itsenäistymisen ja sotavuosien opit on todella syytä pitää mielessä. On ymmärrettävä että suomalaisten on pidettävä yhtä. On kuultava kaikkien kanta, on otettava huomioon myös itselle epämieluisat perustelut ja tavoitteet. Uhittelu ja vaatiminen eivät johda kuin vastakkainasetteluun ja asenteiden lukkiutumiseen. Radikalisoituminen kaikissa muodoissaan on estettävä. On haettava kompromisseja ja yhteistä tahtoa mennä eteenpäin, on keksittävä käytännönläheisiä ratkaisuja. On myös oltava päättäväisiä, itsetuntoisia ja rehellisiä. On oltava suomalaisia.

Näillä sanoin tahdon toivottaa teille kaikille Hyvää Itsenäisyyspäivää.

Leave a comment

%d bloggaajaa tykkää tästä: